Leino Utriainen ja kirja Statiinin uhrit

Luin hiljattain Leino Utriaisen kirjan “Statiinin Uhrit”. Leino Utriainen on diplomi-insinööri, joka statiinin aiheuttaman haimatulehduksen jälkeen alkoi opiskella itsetoimisesti statiinien historiaa sekä etenkin tutkimustietoja ja muuta tilastoa niistä.

Leino Utriainen ja kirja Statiinin Uhrit

Helppolukuinen ja selkeästi jäsennelty ja kirjoitettu kirja on Atar Kustannus Oy:n julkaisema, ja sisältää runsaat 200 sivua, sekä lopussa vielä runsaasti lähdeviitteitä. Kansi näyttää dramaattiselta, mutta sisältö oikeuttaa kuvan.

Olin itse perehtynyt statiinitutkimukseen jonkin verran jo ennen tämän kirjan lukemista. Olen tiennyt jo kauan, että statiineista on melko harvalle ihmiselle hyötyä, ja että haittavaikutuksia on runsaasti. Kirjan myötä tuli enemmän ymmärrystä siihen, miksi näin on.

Oman hurjan kertomuksensa jälkeen Utriainen käy läpi statiiniaikakauden historiaa sekä lääketeollisuuden intressejä ja toimintatapaa. Valtaosa kirjasta on suurimpien tunnettujen statiinien haittavaikutuksien selvitystä. Haimatulehdus saa oman kappaleensa, kuten myös lihakset, diabetes, aivot ja sisäelimet. Lihaskivut ovat ehkä tavallisin haittavaikutus, ja mielenkiintoista siinä on varsinkin se, kuinka lääketeollisuus on pystynyt piilottamaan ja minimoimaan haittavaikutusten määrää tutkimuksissaan valitsemalla tutkimuksiin tutkimushenkilöt tiettyjen kriteerien mukaan.

Naiset ja statiinit saavat oman 10-sivuisen pääkappaleen. Miksi naisille määrätään statiineja ylipäätänsä onkin kysymys, joka on askarruttanut minua kauan. Terveyshyötyjä ei ole onnistuttu löytämään vielä missään tutkimuksessa. Päin vastoin, kun työikäisten naisten sydäninfarktit ovat olleet vuosikymmeniä aika harvinaisia, ja vielä jatkuvati vähenemässä, niin 1990-luvun loppupuolella kun statiinit yleistyivät, ne ovat lisääntyneet muutaman vuoden ajan. Vuoden 1997 jälkeen ne vähentyivät jälleen, mutta vain keskimäärin kolmella tapauksella per vuosi. Voidaan laskea, että on tarvittu 2776 alle 65-vuotiasta naista käyttämään statiinia, jotta on säästytty yhdeltä ensi-infarktilta per vuosi. Hyöty statiineista naisilla on siis marginaalisen pieni, jos sitäkään, koska diabetestapauksia on puhjennut sitten useampikin, statiinien sivuvaikutuksena. Puhumattakaan muista haitoista, kuten lihaskivusta.

Yksi kappale käsittelee tutkimustuloksilla huijaamista, kuten esimerkiksi koepotilaiden seulontaa. Toinen kokonainen kappale kertoo medikalisaatiosta. Medikalisaatio on tämän päivän tyypillinen ilmiö. Käytännön tasolla otetaan lääkkeitä esimerkiksi varmuuden vuoksi, tai siksi, ettei uskalleta olla ottamatta. Juuri luin maailman vanhimmasta henkilöstä artikkelin italiaksi, jossa Emma Morano kertoo, että hän aina kieltäytynyt ottamasta lääkkeitä, eikä ota yhtään edelleenkään. Olisiko hän elossa, ja yhtä terveenä, jos hän olisi syönyt esimerkiksi 65 vuoden iästä lähtien statiineja? Eihän meillä ole edes mitään tilastotiedettä siitä, kuinka ihminen voi syötyään statiineja 50 vuotta?!

Leino Utriainen ja kirja Statiinin uhrit eivät jättäneet minua kylmäksi. Täytyy myöntää, että kirjan luettuani tuli hieman epätoivoinen ja surullinen olo. Silti suosittelen sitä varauksetta kaikille terveydestä kiinnostuneille ihmisille.

Leino Utriainen kirjoittaa statiineista myös sivustossaan.

Leino Utriainen ja kirja Statiinin uhrit

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *