Suu kiinni kun hengität!

Kuulin Helsinki Joogafestivalissa Marketta Mannisen erinomaisen, hoitavasta hengityksestä kertovan luennon, ja haluan jakaa kanssanne oman hengityskokemukseni. Itsellänikin on ollut ajoittain hengitysongelmia, ja tiedän, että luennon opit toimivat.

Aikuisena olen silloin tällöin kokenut, ettei hengitykseni kulje. Olen joutunut jatkuvasti haukottelemaan samalla kun on tunne, etten saa millään henkeä. Kohtaukset ovat kestäneet joskus minuutteja, joskus puolisen tuntia. Jossakin vaiheessa koetin hengittää paperipussiin, ja se auttoi hieman. Pari vuotta sitten tunne, etten saa henkeä, alkoi jäädä päälle kokonaisiksi päiviksi, ja välillä viikoiksi. Saatoin tuntikausia haukotella jopa parin minuutin välein. Jos menin kävelylenkille, haukottelin vielä enemmän. Juoksulenkillä hengitys toimi hieman paremmin.

Kun ongelmat olivat jatkuneet kolmisen kuukautta hakeuduin lääkärille, koska epäilin, että minulla on astma. Lääkärin mukaan hengitysvolyymini oli hieman normaalia pienempi, mutta mitään suuria ongelmia ei havaittu. Sain kuitenkin astmalääkkeen varmuuden vuoksi, jota kokeilin. Tuntui, että se lievensi oireita ehkä hitusen verran, mutta ongelma ei hävinnyt minnekään.

suu kiinni kun hengität

Kesäksi ongelma poistui mutta vain palatakseen syksyllä. Ajattelin, että se on ehkä stressiin liittyvä, ja yritin suhtautua siihen rauhallisesti. Viime jouluna ongelma paheni entisestään, ja päätin googlata hieman syvemmin. Silloin törmäsinkin Buteyko-menetelmään. Buteyko oli itäeurooppalainen lääkäri, joka sai itse apua terveysongelmiin oppiessaan hengittämään oikein. Jossain keskustelufoorumissa oli ihmisiä, joilla oli täsmälleen sama ongelma kuin minulla, ja ratkaisuksi eräs maallikko ehdotti Buteyko-hengitystä, joka oli auttanut häntä.

Buteyko-hengityksen ensimmäinen askel on sulkea suu, jos se on hengittäessäsi auki. Kas vaan, suuni olikin näköjään jatkuvasti auki, vaikka en ollut miettinyt asiaa. Suljin suuni. Ensimmäiset 10 minuuttia oli suurta tuskaa, kun luulin, että kuolen hapenpuutteeseen. Välillä jouduin avaamaan suuni, mutta yhä harvemmin. Sinnittelin, ja parin tunnin päästä puolentoista vuoden ongelma olikin hävinnyt melkein kokonaan. Haukottelu loppui siihen. Olisipa lääkäri tiennyt tämän ratkaisun niin olisi voinut parantaa minut jopa ilman lääkkeitä! Ongelma korjautuu monella pelkästään tällä ensimmäisellä askeleella, suun sulkemisella. Toiset tarvitsevat lisää opetusta, jota Suomessa saa ainakin Marketta Manniselta. Myös joogassa käytettävä pranayama-hengitys auttaa samalla tavalla.

Pidä aina suu kiinni kun hengität!

Moni väärin hengittäjä on hengittänyt suun kautta jo lapsena. Opin Marketta Mannisen luennolla, että suuhengitys voi johtaa siihen, että kasvojen luut, varsinkin leukaluu, eivät kehity oikealla tavalla. Se johtuu siitä, että kielen asento on nenän kautta ja suun kautta hengittäessä erilainen. Nenän kautta hengittäessä kieli painuu suun yläosaan, suun kautta hengittäessä se lepää taas alaleukaa vasten. Suun kautta hengittävät tunnistaa siitä, että heillä on yläpurenta, leuka on ikään kuin taempana kuin muu profiili.

Kuvassa näkyy oma profiilini varjoselfiessä, jonka kuvasin kännykälläni viime vuoden Joogafestivaaleilla Kaapelitehtaalla. Tyypilliset piirteet näkyvät mielestäni hyvin. Purentaani yritti oikaista YTHS:n hammaslääkäri jo opiskeluaikana, muun muassa hiomalla joitakin hampaita ja täyttämällä kulmahampaita siten, että purenta olisi tasaisempi, koska kärsin siihen aikaan päänsäryistä ja narskutin hampaita. Oikaisut eivät kuitenkaan auttaneet purentaa, mutta päänsäryt loppuivat myöhemmin.

Meitä opetetaan usein hengittämään tosi syvään. Oikea hengitys on kuitenkin melko kevyttä, eikä se kuulu lainkaan, vaan on aivan hiljaista. Suurempi volyymi ei ole parempi kuin pienempi. Väärä hiilidioksidipitoisuus veressä voi aiheuttaa jatkuvaa haukottelua tai huokailua, tai muita ongelmia. Myös pölypartikkelit ja muu lika, joka hengitetään suun kautta keuhkoihin, poistuu kehossa paljon hitaammin kuin nenän kautta hengitetty pöly. Keuhkot pysyvät siis puhtaampina nenän kautta hengitettäessä.

Oikea hengitys vaikuttaa positiivisesti myös vastustuskykyyn. Esimerkiksi joogaajat, jotka osaavat hengittää oikein, potevat keskimäärin harvemmin flunssia. Työväenopistossa esimerkiksi todettiin kerran opettajakokouksessa, että vain joogaopettajat eivät ikinä tarvitse sijaisia, koska he eivät sairastele.

Yritin Marketta Mannisen luennon jälkeen bongata suu auki kulkevia ihmisiä siellä Kaapelilla, osastojen välisillä käytävillä, koska ongelma on kuulemma todella yleinen. Aika harva kuitenkin kulki suu auki. Ehkä siksi, että valtaosa harrasti joogaa? Tosin tunnelma on siellä aina ihanan rauhallinen ja positiivinen, jolloin riski alkaa hengittää suun kautta on pienempi kuin stressaavassa ympäristössä.

Olen jälkeenpäin huomannut, että omat suuhengityskauteni ovat kaikki alkaneet juuri jostain stressaavasta tapahtumasta. Uskon jopa, että ensimmäisellä kerralla, silloin runsaat pari vuotta sitten, suuhengitykseni alkoi siitä, kun tyttäreni maalasi huonetta, ja sain yhtäkkiä vuosien tauon jälkeen melko rajun nenäverenvuodon. Nenäverenvuotoni olivat loppuneet vuonna 2010 kun jätin pois vehnän ruokavaliostani. Kun nenä vuotaa verta, on pakko hengittää suun kautta. Sitten se vaan jäi päälle. Mutta nyt olen oppinut: Pidä suu kiinni kun hengität!

Suu kiinni kun hengität!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *