Mikä kouluruoassa mättää?

Olen miettinyt kouluruokailua paljon viime aikoina. Muutama viikko sitten minulle soitti Hufvudstadsbladetin toimittaja, ja kerroin hänelle mielipiteeni asiasta.

Mikä kouluruoassa mättää

Tiedotusvälineissä on käsitelty paljon kouluruokailun lisäaineita ja laatua jo viimeiset pari kuukautta. Muun muassa helsinkiläisäidit Mariella Paroma ja Pia Stoltzenberg taistelevat kouluruokailun puolesta, tässä Nelosen uutisissa. Helsingissä kouluruokailua hoitaa Palmia, Espoossa Espoo Catering. Mielestäni kouluruoan lisäaineet ovat oikeastaan pienempi ongelma kuin moni muu epäkohta. Toki lisäaineet ovat selkeä oire muista ongelmista.

Mikä kouluruoassa mättää? Kouluruokailun ongelmat:

  1. Pitkälle jalostetut “raaka-aineet”. Kutsuisin niitä pikemminkin puolivalmisteiksi ja eineksiksi kuin raaka-aineiksi. Raaka-aineet menettävät suuren osan ravintoarvostaan käsittelyn aikana. Vitamiineja häviää, antioksidantteja samoin, ja entsyymit kuolevat.
  2. Huono maku. Se on suoraan seurausta puolivalmisteiden ja einesten käytöstä. Aikaisemmin käytettiin glutamaattia, joka saa kaiken ruoan maistumaan samanlaiselta. Nyt käytetään muita aromivahventeita, eikä ongelma ole poistunut mihinkään. Ruoan pitäisi maistua siltä, mistä se on valmistettu, eikä pelkiltä mausteilta tai glutamaatilta.
  3. Lisäaineet. Puolivalmisteet ja einekset sisältävät lisäaineita.. Jotkut lisäaineet, kuten mononatriumglutamaatti (E621), ovat erityisen haitallisia joillekin oppilaille. Jotkut taas aiheuttavat suurina annoksina syöpää, kuten nitriitti, jota löytyy makkarasta. Useimpia pidetään turvallisina, mutta cocktailvaikutuksesta ja pitkän aikavälin vaikutuksista ei kukaan tiedä mitään.
  4. Liian vähän ravitsevia kasviksia. Jos raaka-aineet tulisivat aitojen vihannesten ja tuoreen lihan tai kalan muodossa koulun keittiöön, ja ateria valmistettaisiin niistä paikan päällä, ne olisivat maukkaampia ja ravitsevampia, ja niitä myös syötäisiin enemmän.
  5. Huonolaatuiset, keinotekoiset rasvat. Esimerkkinä mainittakoon juokseva margariini, joka sisältää kovetettua rasvaa. Leivän päälle oppilaat eivät saa laittaa voita, vaan ainoastaan margariinia. Olen kirjoittanut Flo Food –blogissani ruotsiksi, miten margariini valmistetaan, ja kirjoitan pian täälläkin suomeksi.
  6. Liian vähän rasvaa. Kun lapset syövät liian vähän rasvaa, makeanhimo ja muut syömiseen liittyvät mielihalut lisääntyvät. Lukemattomat lapset syövät karkkia ja roskaruokia joka iltapäivä, moni jo matkalla koulusta kotiin. Tarpeellinen määrä rasvaa kouluruoassa pitäisi lapset kylläisinä pidempään ja loisi tasaisemman verensokerikäyrän ja paremman keskittymiskyvyn. Kouluruoassa on liian vähän rasvaa, ja maitokin on rasvatonta.
  7. Liikaa nopeita ja tyhjiä hiilihydraatteja. Esimerkiksi salaattikastike on täynnä erilaisia sokereita, kun lapsille voitaisiin tarjota tarjota vain kasviöljyä ja viinietikkaa. Tärkkelystä käytetään monissa ruoissa täyteaineena. Nämä asiat ovat haitallisia terveydelle ja lisäävät rasva-ongelman kanssa lihavuutta, väsymystä, ja sokeririippuvuutta.
  8. Kouluruoka ei ole lähiruokaa. Eikö olisi hienoa, jos kouluruokailussa ajateltaisiin ekologisesti ja kestävästi? Voitaisiin tukea paikallisia tuottajia ja välttää turhia kuljetuksia, ja ruoka olisi maukkaampaa ja ravitsevampaa.
  9. Näennäinen edullisuus. Raaka-ainekustannukset kouluruoka-annoksessa näyttäisivät vaihtelevan 65 sentistä noin 1 euroon eri kunnissa. Itse pystyn kyllä tekemään huomattavasti halvemmalla paljon parempaa ja terveellisempää ruokaa, jossa maistuvat aidot raaka-aineet Koulukeittiöt saavat kuitenkin raaka-aineet paljon halvemmalla kuin minä! Mutta koulukeittiöt eivät käytäkään raaka-aineita, vaan puoli- ja täysvalmisteita. Jalostetut elintarvikkeet ovat huomattavasti kalliimpia kuin raaka-aineet, koska prosessointi ei ole ilmaista!

Kohta 9, ehkä kaikista suurin epäkohta, on täyttä väärinkäsitystä. Tutkipa hetki koululaisesi lounaslautasta, ja mieti sitten, onko erityisen taitavaa osata tuottaa siinä olevaa ruokaa 0,65 – 1 eurolla per annos. Kun tuohon hintaan lisätään työvoimakustannukset, annoksen hinta on yhteensä lähes 2 euroa. Keittiöt voisivat suorastaan säästää rahaa käyttämällä raaka-aineita eikä puolivalmisteita. Tuolla säästyneellä rahalla keittiöt voisivat palkata enemmän ja osaavampaa henkilökuntaa, joilloin meidän lapsemme olisivat pirteämpiä, tyytyväisempiä ja luultavasti terveempiä ja voisivat keskittyä paremmin koulutyöhön.

Lapset ovat maamme tulevaisuus! Kaikki ymmärtävät sen, ja jopa myöntävät sen, mutta kuitenkin kouluruoan suhteen toimimme juuri päinvastoin. Miksi vangit saavat parempaa ruokaa kuin koululaiset? Ovatko lapsemme vähemmän arvokkaita? Opettamalla lapsille hyviä ruokailutottumuksia säästämme myös tulevaisuuden sairaudenhoitokuluja, koska ruokailutottumuksilla on merkittävä rooli lihavuuden, diabeteksen ja monien muiden sairauksien kehityksessä.

Mitä mieltä sinä olet?

(Kuvassa on muuten vaihtoehtoista kouluruokaa, jota olen valmistanut itse kotona. Annoksen hinta on 0,30-1,20 euroa.)

Mikä kouluruoassa mättää?

3 thoughts on “Mikä kouluruoassa mättää?

  • 26/04/2011 at 20:50
    Permalink

    Loistavaa Nina. Jatka samaan malliin.

    t. Sami

    Reply
    • 27/04/2011 at 22:50
      Permalink

      Kiitos palautteesta Sami! Yritän jatkaa juuri näin 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *