Eilen näkyi komeat otsikot iltalehdissä: “Karppaaminen voi tappaa”. Kyseessä oli professori Matti Uusituvan haastattelun perusteella tehty juttu: Karppaatko itsesi sairaaksi?. Matti Uusitupa on syntynyt vuonna 1946 ja Sydänliiton puheenjohtaja.
Tässä ovat Uusituvan väitteet, ja kommenttini niihin.
Väite 1: Suojaravintoaineiden saanti voi olla vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa puutteellista. Karppaaja jää ilman välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita sekä tiettyjä tarpeellisia vitamiineja.
Kommenttini: Jos ruokavaliostaan jättää pois perunan, riisin, pastan, leivän, leivonnaiset, aamiaismurot, karkit ja maitosuklaan, niin ei todellakaan tule puutetta vitamiineista ja mineraaleista. Näiden tilallehan tulee aina jotain muuta, ja onko se sitten kanamunaa, turkkilaista jogurttia, kermaa, voita, lihaa, kalaa, pähkinöitä vai kasviksia, niin ne ovat kaikki ravinteikkaampia kuin yllämainitut, pois jäävät ruoka-aineet.
Väite 2: Jos karppaaja karsii ravinnostaan viljojen myötä kaikki täysjyvätuotteet, hän altistaa itsensä muun muassa paksusuolen syövälle ja mahdollisesti myös valtimotaudille ja kakkostyypin diabetekselle. Tutkimukset osoittavat, että täysjyväviljatuotteet edistävät terveyttä.
Kommenttini: Ei ole tietääkseni olemassa mitään sellaista tutkimusta, joka toteaisi, että täysjyväviljaa sisältävä ruokavalio olisi terveellisempi tai syöpää torjuvampi kuin viljaton ruokavalio. Kaikki tuntemani tutkimukset vertailevat täysjyväviljaa sisältävää ruokavaliota valkoista vehnää sisältävään ruokavalioon. Eikä ole mitään selkeää kytkentää kovien kuitujen käytön ja paksusuolen syövän riskin välillä. Sen sijaan gluteenipitoisen viljan käytöstä on todettu paljon terveyshaittoja.
Väite 3: Kovien eläinrasvojen kuten voin käyttö kasvaa helposti karppauksessa. Kovat rasvat pitäisi päinvastoin korvata pehmeällä kasviperäisellä rasvalla. Sydän- ja verisuoni-taudit lisääntyvät, jos rasvaisten maitotuotteiden suosio kasvaa.
Kommenttini: Kyllä! Kovien eläinrasvojen käyttö kasvaa helposti karppauksessa, se on totta, vaikka sekään ei ole välttämätöntä. Mutta tyydyttyneiden rasvojen käytöllä ei ole tieteellisesti eikä käytännössäkään todettu yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin.
Voin siis edelleen lämpimästi suositella maltillista tai tiukkaakin karppausta, jokaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan. Karppaaminen ei tapa. Seuraan jatkuvasti kaikkia esille tulevia argumentteja karppaamista vastaan, ja jos tulee hyviä argumentteja, niin varmasti reagoin niihin ja tutkin asiaa tarkemmin.
Kaunis blogi, kiitos silmänilosta! 🙂
Hiilihydraattien karttelijoita varoitellaan jatkuvasti hivenaineiden ja kivennäisten puutostiloista. On selvää, että jos esimerkiksi kaliumin siihenastiset päälähteet jäävät pois ruokavaliosta, on tiedettävä millä ne korvataan. Esimerkiksi peruna on usein nimetty suomalaisen tärkeäksi kaliumlähteeksi. Sitä se onkin, mutta ei suinkaan siksi, että se olisi kaliumpommi vaan siksi, että sitä syödään runsaasti joka päivä. Jos kalium- ja kuitupommia etsitään, sellainen on kaakao.
Hiilareiden karttelijat korvaavat perunan aterialisukkeena tavallisimmin parsakaalilla ja kukkakaalilla. Tein perunan, parsakaali ja kukkakaalin hivenkivenistä listauksen Finelin avulla (valitsin suolattomassa vedessä keitetyt, vaikka parsa- ja kukkakaalia ainakin me syömme aina jollakin muulla tavalla valmistettuina):
Perunan, parsakaalin ja kukkakaalin ravinteet Finelin mukaan 27.10.2011
100 g:ssa, keitetty, keitinvesi suolaton
Kivennäis- ja hivenaineet
kalium peruna 425.0 mg – parsakaali 400.0 mg – kukkakaali 370 mg
magnesium peruna 20.0 mg – parsakaali 24.0 mg – kukkakaali 15 mg
kalsium peruna 4.8 mg – parsakaali 48 mg – kukkakaali 24 mg
fosfori peruna 38.0 mg – parsakaali 90.0 mg – kukkakaali 50 mg
rauta peruna 0.6 mg – parsakaali 1.1 mg – kukkakaali 0,6 mg
sinkki peruna 0.3 mg – parsakaali 0.1 mg – kukkakaali 0,5 mg
jodidi (jodi) peruna 0.8 µg – parsakaali 1.0 µg – kukkakaali 1.0 µg
seleeni peruna 0.5 µg – parsakaali 0.4 µg – kukkakaali 0.4 µg
Typpiyhdisteet
tryptofaani peruna 0.4 mg – parsakaali 37.0 mg – kukkakaali 35 mg
Vitamiinit
A-vitamiini RAE peruna 0.5 µg – parsakaali 77.4 µg – kukkakaali 0.8 µg
D-vitamiini peruna 0 µg – parsakaali 0 µg – kukkakaali 0 µg
E-vitamiini alfatokoferoli peruna <0.1 mg – parsakaali 0.7 mg – kukkakaali <0.1 mg
K-vitamiini peruna 0.88 µg – parsakaali 110.0 µg – kukkakaali 20.0 µg
C-vitamiini peruna 8.5 mg – parsakaali 78 mg – kukkakaali 40 mg
folaatti (HPLC) peruna 19.7 µg – parsakaali 79.1 µg – kukkakaali 60.1 µg
niasiiniekvivalentti NE peruna 0.5 mg – parsakaali 1.2 mg – kukkakaali 0.9 mg
niasiini (nikotiinihappo + nikotiiniamidi) peruna 0.5 mg – parsakaali 0.9 mg – kukkakaali 0.6 mg
riboflaviini (B2) peruna 0.03 mg – parsakaali 0.16 mg – kukkakaali 0.05 mg
tiamiini (B1) peruna 0.18 mg – parsakaali 0.08 mg – kukkakaali 0.08 mg
B12-vitamiini (kobalamiini) peruna 0 µg – parsakaali 0 µg – kukkakaali 0 µg
pyridoksiini vitameerit (vetykloridi) peruna 0.10 mg – parsakaali 0.11 mg – kukkakaali 0.15 mg
karotenoidit peruna 57.7 µg – parsakaali 2858.2 µg – kukkakaali 44 µg
energia peruna 55 kcal – parsakaali 35 kcal – kukkakaali 24 kcal
tärkkelys peruna 14,9 – parsakaali 0 g – kukkakaali 0.1 g
sokeri peruna 0,6 g (HH yht 15,5 g) – parsakaali 2 g (HH yht 2 g) – kukkakaali 2.1 g (HH yht 2,2 g)
kuitu, kokonais- peruna 0.8 g – parsakaali 2.5 g – kukkakaali 2.3 g
proteiini peruna 1.6 g – parsakaali 4,6 g – kukkakaali 1.8 g
Kiitos Anna-Liisa sevlityksestä! Juuri näinhän se on. Ja jos vertailtaisiin riisiä ja pastaa kasviksiin, tai leipää kananmunaan, erot taitavat olla vielä selkeämmät.
http://www.adressit.com/allekirjoitukset/puolueeton_tutkimus/