Haudonta kanan alla pienkanalassa

Pienkanalamme on toiminut nyt runsaat pari vuotta. Kaikki viisi kanamme ovat suomalaisia maatiaiskanoja. Kukkoa meillä ei ole, mutta silti vasta viime vuonna syntynyt Olga päätti yllättäen alkaa hautomaan. Ilman kukkoa ei tietenkään tule tipujakaan, mutta hedelmöittyneitä munia voi siirtää kanan alle. Haudonta kanan alla onnistui alkuhaasteiden jälkeen oikein hyvin. Sanotaanhan myös, että mikään hautomokone ei ole yhtä pätevä kuin oikea kanaemo.

Olen kertonut aikaisemmin varsinaisesta kanalanrakennusprojektista kirjoituksessani Näin leikkimökistä tuli kanala, ja tämän kirjoituksen lopussa on linkit muihinkin kanalajuttuihin.

haudonta kanan alla

Olga on viidestä kanastamme nokkimisjärjestyksessä viimeisenä. Ehkä yksi syy haudontaan oli parempaan asemaan pyrkiminen? Joka tapauksessa, usean viikon aikana Olga oli käyttäytynyt hieman oudosti. Hän ikään kuin etsi hyviä munintapaikkoja ympäri pihaa, vaikka kanalassa on kaksi hyvää munintapesää, joihin hän kyllä muni munansa. Hän kävi aina vähän väliä kuopimassa ja pohtimassa muun muassa katetun terassin eri nurkissa.

Heinäkuun alussa menimme koko perhe saareen viikoksi, ja taloomme tuli talonvahdiksi tuttavaperhe. Juuri silloin Olga päätti aloittaa hautominen. Mutta tajusimme tämän vasta kun hän oli ollut jo pari yötä kadoksissa – kana ei tullut illaksi kanalaan, mutta päivittäin ilmestyi kyllä ruoka-aikaan muiden joukkoon. Lopulta hän löytyi talon lasiverannan puuritilän alta – kuin liimattuna munakasaansa. Silloin vasta tajusimme, että hän oli suunnitellut haudontaa ihan tosissaan. Lisäksi ajatus tipuparvesta alkoi tuntua yhä vastustamattomammalta!

haudonta kanan alla
Bongaa hautova kana!
haudonta kanan alla
Munia Olgan alla oli yllätykseksemme 14!

Muutama päivä lisää ehti kulua, ennen kuin tulimme saaresta kotiin ja kerkesimme hankkia Olgalle tutulta Stallwallen-tilalta hedelmöityneet munat. Olimme myös pohtineet haudontapaikkaa, ja todenneet, että Olga on siirrettävä tuolta verannan alta turvaan ketuilta ja muilta pedoilta, vaikka nätin munintapesän olikin itselle sisustanut. Maanantaina 10.7. saimme sekä Olgan että munakasan siirrettyä oljella vuorattuun pahvilaatikkoon. Siirsimme laatikon pedoilta hyvin suojattuun kanalan ulkotarhaan pienen katoksen alle. Muut aikuiset kanamme saivat alkaa kävellä kanalan ulko-ovesta suoraan ulos pihalle, jolloin Olga sai ulkotarhan aivan itselleen.

haudonta kanan alla
Olga sai koko ulkotarhan itselleen ja omaa haudontarauhaa. Ripustimme myös lämpölampun siltä varalta, että olisi ollut kylmiä öitä.

Tiistai-iltana 11.7. vaihdoimme Olgan omat munat hedelmöityneisiin, joihin olimme tehneet merkinnät kynällä. Hedelmöityneitä munia oli 10, mutta pari vanhaakin jäi hänen alleen kun hän niin kovasti vastusti ja nokitti, ja halusimme jättää hänet lopulta vaan rauhaan. Mielenkiintoista oli se, että seuraavana aamuna Olga oli poistanut altaan kolme munaa: juuri ne kaksi hedelmöitymätöntä, sekä yhden pienen, joka saattoi olla myös hedelmöitymätön. Vaikuttavaa, että kana voi tuntea eron!

Olga hautoi siis tässä vaiheessa 9 munaa. Seuraavana aamuna löysimme kuitenkin tyhjän munankuoren pahvilaatikkopesän ulkopuolelta. Koska muita eläimiä ei päässyt ulkotarhaan, totesimme, että Olga on syönyt yhden munan. Ehkä sekin oli jostain syystä kelvoton. Tai sitten se oli mennyt rikki ensin. Varmistin kuitenkin, että Olga sai ruoassa tarpeeksi proteiinia, ettei vaan söisi lisää munia.

Haudonta kanan alla jatkui rauhallisesti 8 munalla. Joka päivä Olga poistui pesästään puoli kahden maissa iltapäivällä syömään, tekemään tarpeensa sekä välillä kylpemään. Kerran päästimme hänet ulos tarhasta juoksemaan nurmikolla ja kylpemään lempikylpykuopassaan. Hän oli kerralla pois pesästään aina muutamasta minuutista runsaaseen puoleen tuntiin. Ilma oli lämmin koko haudonta-ajan, 20 asteen paikkeilla, ja hän valitsi selvästi päivän lämpimimmän tunnin taukoajankohdaksi.

haudonta kanan alla
Olga hautoo kahdeksaa munaa.

Olgan tauon aikana läpivalaisin pari kertaa muutaman munan, ja siellä näytti olevan elämää! Kalvon verisuoniston n.s. hämähäkkikuvio näkyi hyvin viikon päästä, ja puolentoista viikon kohdalla myös sikiö tummana kappaleena.

Kun haudonta kanan alla oli kestänyt 18 päivää, Olga poistui pahvilaatikkopesästä enää muutama minuutti kerralla. Viimeiset päivät annoin hänelle ruokaa suoraan pesään kädestä, mistä hän kiitti äänekkäästi, sekä vesikupin.

Keskiviikkona, 22. haudontavuorokauden aikana, aloimme kuulla ihanaa pientä piipitystä Olgan alla. Äärimmäisen jännittävää! Olga myös vastaili piipitykseen “tsuk tsuk tsuk”. Illalla kuuden aikaan kun haudontaa oli takana tasan 22 vuorokautta näimme sitten ensimmäisen pikkutipun. Se liikuskeli pari sekuntia Olgan edessä, oli vielä aivan märkä, ja kiirehti sitten Olgan alle lämmittelemään ja föönaamaan höyhenet. Se sai tilapäiseksi nimekseen Sot (“noki”).

haudonta kanan alla

Torstai-aamuna oli kuoriutunut vaaleanruskea Tjinuski ja vaaleankeltainen Lime. Illalla Olga oli työntänyt luotaan yhden munan, jonka totesin kylmäksi ja elottomaksi ja laitoin jääkaappiin odottelemaan lähempää tutkintaa. Perjantaina satoi kaatamalla ja pahvipesässä oli sen verran hämärää että vasta lauantaina huomasimme, että ruskeita tipuja oli jo neljä. Lauantaina Olga hylkäsi myös viimeisen munan, joka oli myös jo kylmä ja eloton. Yhteensä oli siis kuoriutunut kuusi tipua.

haudonta kanan alla

Olga oli kaatanut pesässä olevan vesikupin niin monta kertaa, että lattia alkoi oli monesta kohtaa aika märkä. Uutta kuivaa olkea olin lisännyt, ja Olga tipuineen oli siirtynyt yhä taemmas pesään, jossa oli kuivempaa. Lauantaina alkuperäinen pahvipesä oli niin märkä, että rakensin Olgalle ja tipuille uuden. Laitoin myös tähän Pahvipesä 2.0-versioon edellisen pesän heikkouksista viisaana harjakaton, koska ulkotarhan katoksesta huolimatta satoi välillä viistoon peän päälle. Uudessa pesässä oli myös matala etureuna, koska nyt oli tipujen aika lähteä pesästä ja oppia olemaan maailmassa. Tästä lähtien vesi tarjottiin pesän ulkopuolella, ja yllä olevan siskoskuvan jälkeen myös ruoka.

haudonta kanan alla
Olga on minuutin poissa pesästä nopealla pesulla (pyrstö näkyy etualalla), ja tipue on asettunut ikäjärjestykseen! Sot, Tjinuski, Lime, Choko, Toffee ja Mullbär. Nimet ovat tilapäisiä (ja sukupuolineutraaleja), koska emme tiedä tipujen sukupuolta vielä.

Sot on jo täyttänyt 5 vuorokautta, ja nuorimmat sisarukset lienevät noin kolmipäiväisiä. Kaikki tiput ovat pirteitä ja liikkuvat paljon. Osaamme jo erottaa neljä kinuskinväristä toisistaan. Toffee on ollut hieman muita arempi, mutta osaa jo hypätä pesästä ulos ja nokkia ruokaa. Tiput ulkoilevat aina joitakin minuutteja, ja hakevat sitten hetkeksi lämpöä emon siipien tai rinnan alla. Välillä koko perhe menee pesään huilimaan. Ihan piipitys jatkuu <3 .

Tipujen ruoasta kirjoitan lähiviikkoina lisää toisessa blogikirjoituksessa.

Aikaisemmat kanablogit: Näin leikkimökistä tuli kanala, Kanojeni ruokavalio, Kanalan kalkkimaalausPiparkakkukanala, Kanala talvella – kuinka pidetään pienkanala lämpimänäKanalan parannusprojekti: munintapesät ja orret

Haudonta kanan alla pienkanalassa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.